1. Hulluutta Ja Humalaa
Tule sisään Helvettiin, astu rohkeasti peremmälle
on pöydät täynnä mutta isäntä järjestää tilaa lisää
edesmenneet mahtimiehet skoolaavat elämälle
ja pian paikalle saapuvaksi odotellaan Taivaan isää
Härkä pyörii vartaassa, esiliinassaan
isäntä marinoi, pitää yllä hyvää hiillosta
ja kaikki näyttävät nauttivan piinastaan
otetaan ilo irti kaikilla mausteilla
Ihmisten silmistä paistaa hulluus ja humala!
On kauppakeskuksia silmänkantamattomiin
ja TV -sarjatkin on valmiiksi naurettu
ei tarvitse ajatella, ja niin on paraskin
että kaikki on valmiiksi käännetty ja kaulittu
2. Vieraan Sanomaa
Isoja ovat lapsuuteni puut
alastomia runkoja
tuulettomia, linnuttomia
mustia rankoja
Ei lapsena ikinä eksynyt metsään
vaikka tahtoikin
nyt eksyy kyllä vaikkei tahdo
tai vaikka tahtookin
Katsomme pimeyttä silmiin
unta joka ei jää
elämään kuin hetken vain
katsomme pimeyttä silmiin
unta jota ei nää
kuin pienen hetken vain
Se mitä sanot on kuin vieraan sanomaa
mut sano vaan
se tuhanteen kertaan
Se mitä sanon on kuin vieraan sanomaa
mut sanon vaan
ja vielä sen kertaan
Epätoivo matkustaa busseissa,
metroissa, junissa
tuijottaa väsyneitä kasvojaan
pimeyttä vasten ikkunoista
Nähden ruosteisen maailmapyörän
joka natisee tuulessa
kuin maailma yksin tyhjässä
avaruudessa
3. Kaihola
Rakastamme aivan kuin
tarinaa olisi vielä jäljellä
onnellista loppua
odotamme siellä
missä Jumala nauraa kirkoille,
papeille, rituaaleille,
kauniille alttaritauluille
koko maailmalle
En voi tarjota lohtua
sillä olen vain ihminen
en voi tarjota lämpöä
sillä itsekin palelen
Kaikki meistä hamuaa
edes pientä palaa taivaasta
kuolon kainalossa
täällä Kaiholassa
maailmassa, jossa
käsi muuttuu luiseksi nyrkiksi
pilvilinnat tomuksi
haavekuvaksi
En voi tarjota lohtua
sillä olen vain ihminen
en voi tarjota lämpöä
sillä itsekin palelen
ja maata astelee
varjo mustuvan taivaan
yllään yön kylmä laulu
4. Perkeleen Työtä
Äidin murheenkryyni
isän ylpeydenaihe
pystyssä ruoto, vaikka mennyt on maine
on pienuuttaan
karussa täällä
vesien rannalla, heikolla jäällä
tahtoo taivaan tähdeksi
tai vaikka miksi
kunhan velat muuttuu saataviksi
kuin seppä rautaa
kallioita Luoja
muokkaa maailmaa tuo valontuoja
ja on...
Kaunis kuin viime henkäystään
ottava aurinko
aurinko, joka mailleen painuu jo
kaunis kuin viime henkäystään ottava aurinko
Perkeleen työtä se on
loputonta yötä, työtä neron
Yö pakenee päivää
ja päivä yötä
molemmat kumartavat Perkeleen työtä
joka etenee täällä
koneen lailla
torneja taivaisiin rakentamalla
katso sitä silmiin
ilotonta
kaunista kroppaa, jumalatonta
mieltä, joka on paljon
saanut aikaiseksi
katso sitä, mitä ihmiseksi
kutsutaan...
5. Murheen Mailla
Valtatiet ovat liian leveitä
ja vauhti tyhjää päätä huimaa
kylmästä Pohjantähdestä
yritetään repiä lämpöä, voimaa
ja asumukset täällä päin
ainakin niin kerrotaan
ovat täynnä varjoja
joilla on vain kaksi nimeä:
Uni ja Kuolema
Joskus murheen maille sade lankeaa
huuhtoen pahan meistä pois
silloin sinua pitelen, saan
kuvan miltä tuntua vois
sinä minussa
minä sinussa
mutta vain hetken lainassa
minä sinussa
sinä minussa
vain pienen hetken lainassa
Aamu-uutiset ovat aina
synkempiä kuin itse aamut
ja kotipihassa riehuvat aina
esi-isien haamut
ja maailman sokea tahto
on aina meitä vahvempi
liian nuorta viiniä
sen päälle lohduksi, ja
unta tai kuolema
6. Syli
Jumala on ollut hiljaa
kaksituhatta vuotta
kiikkustuolissa kiikkuu, itsekseen puhuu
kuluttaa vanhuuttaan
tekohampaat lonksuvat suussa
joku vaihtaa vaipat
ei muista viikonpäiviä, ei
suurta luomustaan
Poika kyttää perinnöksi
taivaan valtakuntaa
tajuton maailma on
Perkeleen syli
eikä sitä voi ohjata enää
mihinkään suuntaan
on peli pelattu, pallo
menetetty on
Syvissä vesissä unelmat kuolevat
ja maailma on kuin Perkeleen syli
murheen kielet mielet, haavat nuolevat
ja maailma on kuin Perkeleen syli
Kylmä syli!
Kuka uskoo kirjoituksiin
jaksaa asuttaa maata
unelmat kuolevat
jo kohtuihin
tai jos sattuvat syntymään
on murhe kumminaan
kuolema päätä silittää, sylkee
tulta lohtuihin
7. Pohjanmaan Kautta
Ei pojasta polvi parane
kuljen kömpelöin liikkein täällä
pohjoisen maan päällä
jossa sukupuu seisoo vahvana
sen kuulen havisevan, varisevan
ja tuulipukujen kahisevan
Pilkkeenä isän silmäkulmassa
olisi parempi olla
kuin melankolian vainiolla
jolla seisoo mykkä kansa
auringonlaskua tuijottaen
hiljaa valtioksi muuttuen
Isän, pojan ja pontikan
nimeen täällä kaikki vannotaan
kautta pohjanmaan
yksi kerrallaan
joutuu luopumaan haaveistaan
Sateenkaaren juurelta
tyhjää kirstua kotiin kannetaan
hangesta hautaan
kieltä rautaan
uudestaan ja uudestaan
Ikkunoista katsovat silmät
joilla ei ole kotia
toisia kodittomia
etsien aurinkoa joka
jossain lähiön takana
makaa kai jo kuolleena
8. Raskas Kantaa
Yön valossa
taotaan aurinkoa
toivosta uudesta
nähdään unta
mahdottomasta
tulevaisuudesta
että yön maisema
ja tunnelma, joka
on kuin Golgatalla
päiväksi muuttuisi
hätä riemuksi
muuttuisi juhlimalla
Vieraita tähtiä
taivas musta niin täynnä on, sydän
on täynnä tyhjää
silti se raskas on
se on raskas kantaa
raskas kantaa
raskas kantaa
raskas kantaa!
Turhuus makaa
päiviemme yllä
nauttii viihteestä
minä makaan
sohvalla, nautin
TV-liitteestä
eikä kukaan
kerro mikä saisi
minut näkemään
etten enää
tunne ketään
en itseänikään
Mitä halusin?
Mitä hain?
Mitä sain?
Mitä halusin?
Mitä janosin?
Mitä sain?
9. Hyvää Tulevaisuutta
Kulkee henki kaiken yllä
mutta sen laulu kesken jää
kun romuluinen ihminen kulkee
ei mihinkään
ja ihmisten keskellä kulkee
kylmyys itsevarmana
on jäiset huulet suudelmina
jokaisen otsalla
oli kädessään miekka tai aura
aina kaiken tuhoaa
vuosisadasta toiseen
mies uhoaa
viinivirran rannoilta
haudoista, kehdoista
laulu raikaa elämän
aamuista, ehtoista:
Jumala ja Saatana paetkoot luomuksiaan kun ei mitään uutta
täällä opita, häpeänsä takaa meille toivottakoot hyvää tulevaisuutta
Sylissä pidetään kauneutta
välillä paiataan rumuutta
haistattelujen väliin
kukkia, runoutta
ja elämä on kuin juhlaa
se ikuisesti jatkukoon
viinin, tanssin ja naisten seasta
raikukoon:
10. Siemen Alla Routaisen Maan
Hämärä, aamuinen kaupunki
makaa kuin hirviö hengetön
sen yllä musta taivas
raskas, ääretön
lähiöt eivät ole aikoihin
auringossa kylpeneet
aamun usvassa marssivat
tuhannesti kuolleet
Ei elämä sammu milloinkaan
alla routaisenkin maan
siemen kytee, nukkuu maas
kunnes aurinko nousee taas
Painan pääni syliisi
anna minun olla tässä
Kaiholassa ikuisesti
lohtua etsimässä
Tule sisään Helvettiin, astu rohkeasti peremmälle
on pöydät täynnä mutta isäntä järjestää tilaa lisää
edesmenneet mahtimiehet skoolaavat elämälle
ja pian paikalle saapuvaksi odotellaan Taivaan isää
Härkä pyörii vartaassa, esiliinassaan
isäntä marinoi, pitää yllä hyvää hiillosta
ja kaikki näyttävät nauttivan piinastaan
otetaan ilo irti kaikilla mausteilla
Ihmisten silmistä paistaa hulluus ja humala!
On kauppakeskuksia silmänkantamattomiin
ja TV -sarjatkin on valmiiksi naurettu
ei tarvitse ajatella, ja niin on paraskin
että kaikki on valmiiksi käännetty ja kaulittu
2. Vieraan Sanomaa
Isoja ovat lapsuuteni puut
alastomia runkoja
tuulettomia, linnuttomia
mustia rankoja
Ei lapsena ikinä eksynyt metsään
vaikka tahtoikin
nyt eksyy kyllä vaikkei tahdo
tai vaikka tahtookin
Katsomme pimeyttä silmiin
unta joka ei jää
elämään kuin hetken vain
katsomme pimeyttä silmiin
unta jota ei nää
kuin pienen hetken vain
Se mitä sanot on kuin vieraan sanomaa
mut sano vaan
se tuhanteen kertaan
Se mitä sanon on kuin vieraan sanomaa
mut sanon vaan
ja vielä sen kertaan
Epätoivo matkustaa busseissa,
metroissa, junissa
tuijottaa väsyneitä kasvojaan
pimeyttä vasten ikkunoista
Nähden ruosteisen maailmapyörän
joka natisee tuulessa
kuin maailma yksin tyhjässä
avaruudessa
3. Kaihola
Rakastamme aivan kuin
tarinaa olisi vielä jäljellä
onnellista loppua
odotamme siellä
missä Jumala nauraa kirkoille,
papeille, rituaaleille,
kauniille alttaritauluille
koko maailmalle
En voi tarjota lohtua
sillä olen vain ihminen
en voi tarjota lämpöä
sillä itsekin palelen
Kaikki meistä hamuaa
edes pientä palaa taivaasta
kuolon kainalossa
täällä Kaiholassa
maailmassa, jossa
käsi muuttuu luiseksi nyrkiksi
pilvilinnat tomuksi
haavekuvaksi
En voi tarjota lohtua
sillä olen vain ihminen
en voi tarjota lämpöä
sillä itsekin palelen
ja maata astelee
varjo mustuvan taivaan
yllään yön kylmä laulu
4. Perkeleen Työtä
Äidin murheenkryyni
isän ylpeydenaihe
pystyssä ruoto, vaikka mennyt on maine
on pienuuttaan
karussa täällä
vesien rannalla, heikolla jäällä
tahtoo taivaan tähdeksi
tai vaikka miksi
kunhan velat muuttuu saataviksi
kuin seppä rautaa
kallioita Luoja
muokkaa maailmaa tuo valontuoja
ja on...
Kaunis kuin viime henkäystään
ottava aurinko
aurinko, joka mailleen painuu jo
kaunis kuin viime henkäystään ottava aurinko
Perkeleen työtä se on
loputonta yötä, työtä neron
Yö pakenee päivää
ja päivä yötä
molemmat kumartavat Perkeleen työtä
joka etenee täällä
koneen lailla
torneja taivaisiin rakentamalla
katso sitä silmiin
ilotonta
kaunista kroppaa, jumalatonta
mieltä, joka on paljon
saanut aikaiseksi
katso sitä, mitä ihmiseksi
kutsutaan...
5. Murheen Mailla
Valtatiet ovat liian leveitä
ja vauhti tyhjää päätä huimaa
kylmästä Pohjantähdestä
yritetään repiä lämpöä, voimaa
ja asumukset täällä päin
ainakin niin kerrotaan
ovat täynnä varjoja
joilla on vain kaksi nimeä:
Uni ja Kuolema
Joskus murheen maille sade lankeaa
huuhtoen pahan meistä pois
silloin sinua pitelen, saan
kuvan miltä tuntua vois
sinä minussa
minä sinussa
mutta vain hetken lainassa
minä sinussa
sinä minussa
vain pienen hetken lainassa
Aamu-uutiset ovat aina
synkempiä kuin itse aamut
ja kotipihassa riehuvat aina
esi-isien haamut
ja maailman sokea tahto
on aina meitä vahvempi
liian nuorta viiniä
sen päälle lohduksi, ja
unta tai kuolema
6. Syli
Jumala on ollut hiljaa
kaksituhatta vuotta
kiikkustuolissa kiikkuu, itsekseen puhuu
kuluttaa vanhuuttaan
tekohampaat lonksuvat suussa
joku vaihtaa vaipat
ei muista viikonpäiviä, ei
suurta luomustaan
Poika kyttää perinnöksi
taivaan valtakuntaa
tajuton maailma on
Perkeleen syli
eikä sitä voi ohjata enää
mihinkään suuntaan
on peli pelattu, pallo
menetetty on
Syvissä vesissä unelmat kuolevat
ja maailma on kuin Perkeleen syli
murheen kielet mielet, haavat nuolevat
ja maailma on kuin Perkeleen syli
Kylmä syli!
Kuka uskoo kirjoituksiin
jaksaa asuttaa maata
unelmat kuolevat
jo kohtuihin
tai jos sattuvat syntymään
on murhe kumminaan
kuolema päätä silittää, sylkee
tulta lohtuihin
7. Pohjanmaan Kautta
Ei pojasta polvi parane
kuljen kömpelöin liikkein täällä
pohjoisen maan päällä
jossa sukupuu seisoo vahvana
sen kuulen havisevan, varisevan
ja tuulipukujen kahisevan
Pilkkeenä isän silmäkulmassa
olisi parempi olla
kuin melankolian vainiolla
jolla seisoo mykkä kansa
auringonlaskua tuijottaen
hiljaa valtioksi muuttuen
Isän, pojan ja pontikan
nimeen täällä kaikki vannotaan
kautta pohjanmaan
yksi kerrallaan
joutuu luopumaan haaveistaan
Sateenkaaren juurelta
tyhjää kirstua kotiin kannetaan
hangesta hautaan
kieltä rautaan
uudestaan ja uudestaan
Ikkunoista katsovat silmät
joilla ei ole kotia
toisia kodittomia
etsien aurinkoa joka
jossain lähiön takana
makaa kai jo kuolleena
8. Raskas Kantaa
Yön valossa
taotaan aurinkoa
toivosta uudesta
nähdään unta
mahdottomasta
tulevaisuudesta
että yön maisema
ja tunnelma, joka
on kuin Golgatalla
päiväksi muuttuisi
hätä riemuksi
muuttuisi juhlimalla
Vieraita tähtiä
taivas musta niin täynnä on, sydän
on täynnä tyhjää
silti se raskas on
se on raskas kantaa
raskas kantaa
raskas kantaa
raskas kantaa!
Turhuus makaa
päiviemme yllä
nauttii viihteestä
minä makaan
sohvalla, nautin
TV-liitteestä
eikä kukaan
kerro mikä saisi
minut näkemään
etten enää
tunne ketään
en itseänikään
Mitä halusin?
Mitä hain?
Mitä sain?
Mitä halusin?
Mitä janosin?
Mitä sain?
9. Hyvää Tulevaisuutta
Kulkee henki kaiken yllä
mutta sen laulu kesken jää
kun romuluinen ihminen kulkee
ei mihinkään
ja ihmisten keskellä kulkee
kylmyys itsevarmana
on jäiset huulet suudelmina
jokaisen otsalla
oli kädessään miekka tai aura
aina kaiken tuhoaa
vuosisadasta toiseen
mies uhoaa
viinivirran rannoilta
haudoista, kehdoista
laulu raikaa elämän
aamuista, ehtoista:
Jumala ja Saatana paetkoot luomuksiaan kun ei mitään uutta
täällä opita, häpeänsä takaa meille toivottakoot hyvää tulevaisuutta
Sylissä pidetään kauneutta
välillä paiataan rumuutta
haistattelujen väliin
kukkia, runoutta
ja elämä on kuin juhlaa
se ikuisesti jatkukoon
viinin, tanssin ja naisten seasta
raikukoon:
10. Siemen Alla Routaisen Maan
Hämärä, aamuinen kaupunki
makaa kuin hirviö hengetön
sen yllä musta taivas
raskas, ääretön
lähiöt eivät ole aikoihin
auringossa kylpeneet
aamun usvassa marssivat
tuhannesti kuolleet
Ei elämä sammu milloinkaan
alla routaisenkin maan
siemen kytee, nukkuu maas
kunnes aurinko nousee taas
Painan pääni syliisi
anna minun olla tässä
Kaiholassa ikuisesti
lohtua etsimässä
» Me presento
» Tarja en rosario (Teatro el Círculo)-26/03/2011
» <--CLASES DE GUITARRA--> Metal En Todas Sus Variantes (Cabildo y Juramento)
» Cambios y mas cambios!
» vuelve el perro arrepentido xD (?)
» me presento
» Entrevista a Sharon para Requiem
» Hola ;)
» alguien me podria decir donde puedo bajar el dvd mother earth tour??????
» hola gente hermosa
» Sharon en cantó en el fashion show de Ronald Kolk
» Hola a todos desde Rosariooo!! :)
» Trivium - Heavy Metal.
» Bienvenidos a WT Argentina 6.0 - WT 2011
» Holas!
» Merchandising oficial de DW.
» Nightwish - The Crow The Owl and the Dove- Single
» Hola!!
» Hola a todos!!!